Olen 35-vuotias Kokkolalainen perheenisä ja työkseni teen prosessikehitystä teleoperaattori ja IT-alalla. Vapaa-ajalla aikani kuluu perheeni parissa, koirien kanssa luonnossa lenkkeilessä , tietokoneiden ja älylaitteiden kanssa touhutessa sekä äänikirjoja ja musiikkia kuunnellessa. Lisäksi olen kiinnostunut teknologian kehityksestä, kelloista ja politiikasta. Sivusto tarjoaa katsauksen elämääni ja kiinnostuksen kohteisiini. 

Perusarvoihini kuuluu rehellisyys, sananvapaus, läpinäkyvyys, faktat sekä maalaisjärki. Poliittisen päätöksenteon tulee pohjautua faktoihin, totuuteen ja maalaisjärkeen sekä päätöksenteon tulee olla läpinäkyvää. Lisäksi demokratian peruspilareihin kuuluu sananvapaus, jota pyrin omalla toiminnallani edistämään.

Monesti näemme nykypolitiikassa faktojen sekoittamista tunteisiin ja näin ollen asiayhteydet katoavat ja päätöksenteko vääristyy. Hyvänä esimerkkinä sukupuoli-identiteettiin ja sukupuoliin liittyvä politiikka. Toinen on biologinen fakta ja toinen liittyy itsensä määrittelyyn kokemus -ja tunnepohjalta. Rehellisyyden nimissä näitä kahta ei pitäisi sekoittaa toisiinsa, koska ne ovat täysin eri asioita. Lisäksi tälläisen sukupuoli-identiteetti ajattelun ajaminen kouluihin ja sen opettaminen nuorille, sekoittaa sekä hämmentää vasta kehittyviä nuoria ja lapsia, joiden pitäisi keskittyä koulussa enemmän elämän perustaitojen opetteluun. Vaihtuihan Donald Trumpin astuessa valtaan myös USA:ssa konsensus asian tiimoilta.

Toisena esimerkkinä ilmastonmuutokseen liittyvä politiikka. Ilmastonmuutos on totta ja maapallo lämpenee. Onhan maapallo on aina lämmennyt ja kylmentynyt myös ihmisestä riippumatta. Se, että onko ihmisen olemassaololla ja ihmisen tuottamalla hiilidioksiidillä olennainen vaikutus ilmaston lämpenemiseen, on vielä epäselvää ja tutkimuksesta sekä näkökulmasta riippuen - mielipiteet vaihtelevat laajalti. Hiilidioksiidiä ilmakehässä on vain 0.0427% ja siitä noin kolmannes on ihmisen tuottamaa. Tosiasia on kuitenkin se, että vaikka kuinka pyrkisimme Suomen tai Euroopan tasolla laskemaan päästöjämme ja verottamaan ihmisiä hiilijalanjäljestä, valitettavasti vaikutus globaalisti on häilyvän pieni. Siksi näen, että liian nopea vihreäsiirtymä lähinnä heikentää kilpailukykyämme, hidastaa talouskasvuamme sekä karkoittaa kansainvälisiä yrityksiä, joka taas vähentää uusien työpaikkojen syntymistä.

Päästöhin liittyvässä politiikassa pitäisi punnita tosiasioita läpinäkyvästi globaalilla mittakaavalla ja maanläheisimmin haittavaikutuksia tavallisten ihmisten arkeen, kuten nousseisiin polttoainekustannuksiin ja päästöveroihin, puhumattakaan sähkön hinnasta. Kaikki edellämainitut heikentävät normaalin työssäkäyvän ihmisen ostovoimaa yleisiin tarpeisiin kuten ruokaan, harrastuksiin tai palveluihin. Liian nopea vihreäsiirtymä 'keinolla millä hyvänsä' heikentää kokonaisuudessaan Euroopan kilpailukykyä ja talouskasvua suhteessa muuhun maailmaan. Vihreäsiirtymä ei ole huono asia, sen ei vain tulisi sokeasti ohjata kaikkea tekemistä arvioimatta sen vaikutusta tavallisten ihmisten arkeen.

Minä rakastan Suomen luontoa, sen elinvoimaisuutta ja ekslusiivisuutta, mutta tuntuu että nykyinen ilmastopolitiikka on mennyt äärimmäisyyksiin. Ilmastonmuutos liitetään löyhällä asiayhteydellä liiaksikin kaikkeen ympärillä tapahtuvaan. Siksi Ilmastonmuutosta koskeviin poliittisiin päätöksiin tarvitaan lisää faktapohjaista tietoa ja maalaisjärkeä. Tästä äärimmäisyydestä esimerkkinä se, että Suomi Euroopan metsäisimpänä maana joutuisi ostamaan hiilinieluja muualta Euroopasta.

Sananvapaus on kansalaisen perusoikeuksiin kuuluva oikeus ilmaista julkisuudessa mielipiteitään. Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan sananvapaus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta. 

Sananvapaus pitäisi olla itsestään selvä asia, onhan se kirjattu lakiin. Näin ei ole kuitenkaan viimeaikoina ollut, varsinkaan sosiaalisen median alustoilla, missä sensuuria ja moderointia on todistetusti harrastettu ulkoisten faktan tarkistajien toimesta, sekä näin ollen loukattu ihmisten perusoikeuksiin kuuluvaa sananvapautta vastaanottaa ja levittää tietoa ja ajatuksia vapaasti. Viimeisimpänä hyökkäyksenä sananvapautta vastaan on EU:n DSA regulaatio, jolla pyritään rajoittamaan ihmisten vapaata keskustelua sosiaalisen median alustoilla.

Se, ettei ihminen voi puhua tai ilmaista itseään täysin vapaasti, ei ole oikein eikä tue oikeaa demokratiaa. Siksi tulen puhumaan asioista suoraan ja niiden oikeilla nimillä asiasta riippumatta. En henkilökohtaisesti halua edistää kulttuuria, missä ihmisiä pyritään vaientamaan joko sakoilla tai sensuurilla, koska haluan pitää kiinni meidän kaikkien perusoikeuksista ja siitä, että ne toteutuvat jatkossakin. Siksi näkemykseni on, että ilman sananvapautta ja sen täysimittaista toteutumista, ei saada aikaan myöskään oikeaa demokratiaa.

Kokkolatuki lapsiperheille takaisin

Kokkola päätti lakkautaa olennaisen tuen lapsiperheille, mikä mahdollisti toisen vanhemman kotona olon lapsen kanssa pidempään. Tuen maksaminen päätettiin lakkauttaa helmikuusta 2025 alkaen. Tämä tulee aiheuttamaan varhaiskasvatuksen kohtuuttoman kuormittumisen päiväkoteihin. Sekä ratkaisulla on mielestäni myös pidempiaikais vaikutuksia mistä lasku tulee maksettavaksi myöhemmin esim. päivähoitopaikkojen rakentamisen muodossa. Kokkolan perusarvoihin on kuulunut lapset ja nuoret sekä perheiden tukeminen, arvoista ei saisi tinkiä. Tämä myös laskee Kokkolan houkuttelevuutta lapsiystävällisenä kaupunkina.

Järkeviä taloudellisia päätöksiä

Talouskasvua, työpaikkoja ja verotuloja voidaan kasvattaa ilman, että julkista rahaa käytetään entistä enemmän. Kuntien on pakko panna menot tärkeysjärjestykseen ja lakisääteisten tehtävien ohella panostaa lähinnä niihin asioihin, joilla on todellista vaikutusta talouteen ja sitä kautta yleiseen alueelliseen hyvinvointiin. Yritykset luovat työpaikkoja ja sitä kautta myös verotuloja. Lupaprosessien ei tule olla kankeita ja aikaa vieviä.

Panostaminen lapsiin ja nuoriin

Kasvatus- ja koulutusjärjestelmämme on avainasemassa lasten ja nuorten tulevaisuuden kannalta. On aika käyttää maalaisjärkeä ja arvioida, miten voimme parantaa nykyisiä käytäntöjä. Lapsille ja nuorille tulisi opettaa enemmän elämän perustaitoja ja antaa sitä kautta paremmat edellytykset menestyä elämässään. Opetuksen tulee perustua tosiasioihin mielummin kuin ideologisiin suuntauksiin. Konkreettisena toimenpiteenä Kokkolatuen palauttaminen lapsiperheille olisi kuntapolitiikassa korkealla prioriteetti listallani.

Etäpalveluilla turha ralli ja välimatkojen haitat pois

Etäpalveluiden käyttöä tulee lisätä silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Joskus potilas on syytä tavata, mutta usein riittää pelkkä puhelu. Laajassa käytössä olevia älypuhelimia pitäisi pystyä hyödyntämään nykyistä paremmin. Lääkärinaika videopalaverina on monin paikoin käytössä ja voisi yleistyessään vähentää alueellista eriarvoisuutta ja asiakkaiden kuljetusmaksuja. Esimerkiksi Jos asiakkaalla on jokin kuvattava ongelma, kuten ihottumaa tai näppylä, pitäisi olla mahdollista lähettää siitä kuva terveyskeskukseen, jossa lääkäri arvioisi, onko kyseistä vaivaa syytä tulla näyttämään paikan päälle. Kyse ei ole pelkästään kustannustehokkuudesta ja lähipalvelujen supistamisesta, vaan siitä, että monille asiakkaille tämäntapaiset palvelut ja toimintamallit ovat luonteva ja vaivaton tapa. Jos ne toimivat hyvin yksityisellä sektorilla, miksi niitä ei voisi hyödyntää myös julkisella.

Yhtenäiset potilastietojärjestelmät ja tekoäly

Hyvinvointialueella pitäisi ottaa käyttöön yhtenäinen potilastietojärjestelmä. Tämä mahdollistaisi vaivattomamman tiedonhaun ja tiedonjakamisen eri toiminteiden välillä sekä diagnoosien tekeminen nopeutuisi muuttuisi helpommaksi. Tekoälyä tulisi pystyä hyödyntämään niin asiakaskirjausten tekemisessä, läpikäymisessä, asiakaskohtaamisissa sekä tautien ja vaivojen määrittelyssä. Lopulta koko hyvinvointialueen toimijoilla olisi kokonaisvaltaisempi kuva asiakkaansa terveydentilasta toiminteesta riippumatta. Tällöin pystyttäisiin tarjoamaan henkilökohtaisempaa palvelua, joka lisäisi asiakastyytyväisyyttä ja nopeuttaisi palvelua sekä hoidon saamista.

Liikkuvat palvelut

Suomessa on saatu hyviä kokemuksia lääkäri- ja sairaanhoitajabusseista. Henkilöstön ja laboratorionäytteenottokaluston vieminen sinne, missäasiakkaatkin ovat, kuten esimerkiksi kouluihin tai hoitokoteihin, on asiakkaiden ja terveydenhuoltojärjestelmän aikaa ja rahaa säästävä ratkaisu. Liikkuvilla palveluilla on mahdollista lieventää alueellisia eroja palveluiden saatavuudessa.